Koiran vieressä nurmella on broilerinkoipi, jota se vartioi toiselta koiralta – tämä on normaalia käytöstä ja koira osoittaa tervetulleita varoituseleitä, koska vaarallisin on koira, joka ei varoita Koirat, kuten ihmisetkin, puolustavat itselleen tärkeäksi ja arvokkaaksi kokemiaan asioita ja haluavat pitää saavuttamansa edut itsellään. Saattaisit itsekin älähtää jos työpaikalla evääsi olisivat syöty tai työkaveri tulisi napsimaan lautaseltasi herkut - viimeistään, kun tämä tapahtuisi toistamiseen. Luonnossa saavutettujen etujen eli resurssien vartioiminen on usein elinehto. Resurssiaggressio on eläimille normaalia käyttäytymistä! Kilteinkin koira saattaa joskus ilmaista murinalla, että haluaa tilaa ja se on aivan OK. Kuitenkin liiallinen resurssien omiminen tai puolustaminen voi kuitenkin johtaa ongelmiin tai vaaratilanteisiin, etenkin jos taloudessa on muitakin eläimiä tai lapsia. Joskus koirilla resurssiaggressio ilmenee voimakkaana ja hallitsevana ominaisuutena.
Resurssien puolustamisen ja puolustautuvan koiran kanssa kuvaan astuu aina koulutuksen tarve.
Aggressio – uhka vai mahdollisuus?
Erityisesti useamman koiran taloudessa tai lapsiperheessä koiran resurssiaggressio on syytä tunnistaa, tiedostaa ja ymmärtää, jotta voidaan ennaltaehkäistä vaara- tai riitatilanteet. Aggressiokäyttäytymiseen liittyvät varoitus- ja uhkauseleet on tarkoitettu lisäämään matkaa ja karkottamaan tunkeilijaa, joka uhkaa resursseja. Koira saattaa irvistellä, murista, ärähtää, jäykistellä, hakeutua resurssinsa päälle tai sen eteen, mulkoilla uhkaajaa silmänvalkuaiset näkyen tai viimeisenä keinonaan hyökätä rähisten karkottaakseen uhan. Nämä eleet itsessään ovat hyvästä, koska ne ovat merkki, johon voimme reagoida! Vaarallisin on aina aggressiota ilmentävä koira, joka ei varoita. Karkottavat aggressiviset eleet lisäävät ennakoitavuutta ja tekevät koiran kokemuksesta näkyvän ja kuuluvan. Monesti murisevaan koiraan nopeasti reagoimalla omistaja voi pelastaa tilanteet ilman että kenenkään turvallisuus vaarantuu.
Koiran eleiden voimakkuus vaihtelee mm. sen kokeman uhan määrän, uhkaajan läheisyyden ja saavutetun resurssin laadun mukaan. Mehukasta erikoisherkkua koira todennäköisesti puolustaa voimakkaammin kuin pihistettyä sukkaa, mutta sukkakin voi riittää puolustautumiseen. Lähempänä oleva uhka aiheuttaa suuremman aggression kuin kaukana oleva. Koiran tuntemuksista, mielentilasta ja mahdollisesta aggressiosta kertova elekieli voi yksilöstä ja tilanteesta riippuen vaihdella pienestä silmien tai korvien asennon muutoksesta aina irvistykseen, rähinään ja hyökkäykseen asti.
Aggressiokäytöksen ilmenemiseen vaikuttavat voimakkaasti myös koiran aikaisemmat kokemukset. Koira reagoi todennäköisesti voimakkaammin jos se on kokenut tilanteen uhkana aiemminkin ja koira alkaa puolustautua sitä voimakkaammin ja useammin mitä enemmän ja useammin se kokee uhkaa. Vastaavasti koira, joka on kokenut enemmän vaihtokauppaa ja neutraalia kanssakäymistä resurssien läsnäollessa, ei todennäköisesti ala käyttäytyä aggressiivisesti ja on helpommin ohjattavissa yhteistyöhön. Koulutuksella voidaan myös paljon korjata tapahtunutta vahinkoa, kun koiralle voidaan palauttaa luottamusta tilanteisiin.
Koirissa on valtavasti yksilö- ja rotueroja aggressioon liittyen. Tutkimuksissa on kuitenkin jo monesti osoitettu, että pelko- ja aggressiokäytökset periytyvät voimakkaasti. Aggressiivinen käyttäytyminen saattaa kulkea sukulinjoissa, joten pentua hankkivan kannattaa perehtyä pennun vanhempiin ja myös muuhun lähisukuun. Vastuullinen kasvattaja kertoo myös ei-toivotummista piirteistä avoimesti ja vastailee kysymyksiin rehellisesti.
Kuvassa on iloista kepinvetoa suht tasavertaisten kaverusten kesken, mutta veto- ja jahtausleikeissä, joissa kiihtymys ja jännite nousevat on kuitenkin aina isot riskit tunteiden kuumumiseen ja riitoihin - kannattaa varmuuden vuoksi kerätä lelut, herkut, luut ja kepit yms. pois leikkikavereiden ulottuvilta
Parempia kokemuksia kerryttämässä
Varhaisilla ja toistuvilla kokemuksilla sekä emon esimerkillä on suuri rooli pelko- ja aggressiokäytösten kanssa. Kokemusten kautta käytöstä voi helposti muokata myös parempaan suuntaan. Etenkin pennun ja nuoren koiran kanssa kannattaa kerryttää positiivisia ja neutraaleja kokemuksia niistä tilanteista, joissa koiralla on jokin resurssi, kuten puruluu, lelu tai varastettu hanska. Nuoret koirat varastelevat leikillään asioita ja suuntaavat energiaansa vaikkapa kenkien nakerteluun. Omistajan on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka reagoi koiraan näissä tilanteissa.
Toistuva kieltäminen, tavaroiden ottaminen pois koiralta puoliväkisin ja rankaiseminen resurssien puolustamisesta aiheuttaa nopeasti ei-toivottuja vastareaktioita ja vihaisuutta. Pitkässä juoksussa rankaisut vähentävät aina luottamusta omistajaan ja vähentävät aggressiokäytöksen ilmenemistä, mutta eivät opeta mitään tilalle. Pahimmillaan toistuvasti rankaistusta koirasta tulee salakavala; se turvautuu varoittamatta hyökkäämiseen, koska on kokenut varoituseleet turhina. Tällä päädytään helposti kierteeseen, jossa yhteiselosta tulee vaarallista. Johtajuusajatukset omistajan johtajuudesta ja koiran alemmuudesta ja tämän osoittaminen rankaisuin kannattaakin heittää romukoppaan, vanhentuneilla opeilla ei saavuteta mitään hyvää. Toimivampaa on alkaa rakentaa parempia kokemuksia, jotta luottamus lisääntyy sekä aggressiokäytöksen syyt ja tarve vähenee.
Turvallisuus edellä tilanteisiin
Aggressiotilanteen purkaminen vaatii nopeaa, mutta turvallista toimintaa. Väliin ei kannata juosta ellei se ole aivan välttämätöntä. Omistajan tulee valpastua välittömästi, kun kuulee koiran murinaa tai näkee koiran irvistelevän. Tällöin ne ihan ensimmäiset, pienimmät varoituseleet on usein jo käytetty ja koira on jo siirtymässä näkyvämpiin ja isompiin toimiin tullakseen kuulluksi. Koiran elekielen ”portaat” voivat vaihdella hyvin hienovaraisista varoituksista lähtien suoraan hyökkäykseen. Olivatpa koiran varoituseleet pään kääntämistä, silmien siritelyä, murinaa tai irvistelyä, älä jätä koiraa selviytymään tilanteeseen yksin, mikäli on riski, ettei tilanne pääty hyvin.
Koiraa voi ja kannattaa kehua varoittavista eleistä! Karkottavista eleistä kehuminen ja palkitseminen lisää näitä varoituseleitä, mikä taas antaa lisäaikaa reagoia tilanteeseen järkevästi. Varoittavista eleistä kehuminen ei voimista aggressiota, palkitsemalla ei ole mahdollista lisätä menettämisen pelkoon liittyvää aggressiivisuutta! Puolustuskannalla oleva koira pelkää resurssin menettämistä ja tarvitsee enemmän positiivisia kokemuksia ja luottamusta tilanteisiin. Kehuminen kääntää koiran ajatusta positiivisemmaksi ja koska kehuminen on lupaus palkkiosta, koira saattaakin jättää resurssin vähemmälle huomiolle kääntäessään huomionsa kehuihin. Kehuminen saattaa rauhoittaa tilannetta hetkellisesti ja antaa lisäaikaa pelastaa tilanne ilman vahinkoja.
Tarpeellisia taitoja
Minkä tahansa aggressiotilanteen purkamiseen tarvitaan taitoja, jotta ei tarvitse mennä väliin fyysisesti. Omistajan pitää olla valppaana ja mielellään ehtiä reagoimaan jo pieniin eleisiin ennen kuin tilanne ehtii pahaksi. Alkuvaiheen jäykistelystä, patsastelusta tai irvistyksistä tilanne on helpompi purkaa kuin hyökkäyksestä tai tappelusta. Myös koiralla tulee olla vahvoja taitoja! Koiran taitolistauksen olisi hyvä sisältää seuraavat:
-
jokin vahva koiraa siirtävä käytös, kuten luoksetulo tai petiin meneminen
-
vahva irrotus ja luopuminen
- jokin vahva pysäyttävä käytös, kuten istuminen ja paikallaolo
- sujuva kuonokopan käyttö turvavälineenä
Nämä käytökset ovat verrattain helppoja opettaa ja laittaa vihjesanan alle. Haastetta tuo se, että käytösten pitää toimia välittömästi, vauhdilla, välimatkan päästä, häiriössä ja eri paikoissa. Niin ulkona kuin sisätiloissakin. Alkuvaiheen opetus usein onnistuu kotonakin, mutta edistyneempiin taitoihin tarvitaan usein ammattilaisen opastusta, jotta saadaan edellä kuvatun mukaisia varmoja pelastusrengas-käytöksiä, jotka toimivat missä vain ja milloin vain. Kun käytökset sitten ovat hallussa, koiran voi tilanteen mukaan sanallisesti joko pysäyttää, siirtää tai pahimmassakin tapauksessa saada nopeasti pois hyökkäyksestä.
Aloita harjoittelu aina helpoista versioista ja onnistumisten ja rutiinin myötä voit edetä vaikeampiin harjoituksiin. Palaa tarpeen mukaan aika ajoin takaisin helpompiinkin harjoituksiin, jotta harjoittelu pysyy usein kevyenä ja hauskana. Vaikka harjoitukset onnistuisivat loistavasti eikä aggressio näkyisi harjoittelussa mitenkään, aiheen harjoittelu kuitenkin todennäköisesti nostaa koiran stressiä ja jännittyneisyyttä korkeammalle ja siksi mahdollisesti stressaavien aiheiden harjoittelumääräksi on ohjeellinen max. 30 minuuttia vuorokaudessa. Harjoittelusta väsyvä koira tai harjoittelussa harppominen aiheuttaa herkästi ongelmia, siksi harjoittelun määrä on varsin rajallinen. Muista myös lepopäivät!
Suuntaa antavia esimerkkejä harjoittelusta:
- Petiin menon harjoittelu aloitetaan läheltä petiä apujen kanssa. Palkitse koiraa petiin, älä kädestäsi. Harjoittelun myötä petiin meno onnistuu hiljalleen kauempaa ja kauempaa ja koira pysyy pedissä pidempään vapautukseen asti. Harjoittelun edetessä petiin menoa aletaan tehdä erilaisissa pienissä häiriöissä; koira pyydetään petiin kotiaskareiden lomassa, koira pyydetään petiin kesken leikkihetken, koira pyydetään petiin kun ovikello soi jne. Aina palkitaan onnistumisista!
- Luopumisharjoittelu kannattaa aloittaa vaikka olohuoneessa taluttimeen kytketyn koiran kanssa ja ohitella jotakin neutraalia esinettä, kuten lusikkaa lattialla. Palkitse koiraa poispäin esineestä. Harjoittelun myötä ohitettava esine vaikeutuu ja lopulta koira ohittaa onnistuneesti vaikeatkin houkutukset. Koira oppii luottamaan, ettei omistaja ole uhka resurssin lähellä vaan tarjoaa lisää hyviä asioita resurssin läheisyydessä. Harjoittelun edetessä koira voi olla vapaana ja luopuu resurssin tavoittelusta saadakseen omistajan tarjoamat palkkiot.
- Luoksetuloharjoittelu aloitetaan koira pitkässä liinassa avoimessa ympäristössä, jossa mikään ei yllätä harjoittelijoita. Koiraa kutsutaan luokse ja samaan aikaan lähdetään juoksemaan koirasta poispäin. Koiraa palkitaan ruhtinaallisesti kun se tulee omistajan luokse. Harjoittelun myötä koira tulee kutsusta luokse lähemmäs ennen kuin omistaja pinkaisee juoksuun koirasta poispäin. Harjoittelun edetessä koiraa voidaan tuoda häiriöiden ääreen, kuten ihanien tuoksujen luokse tai jäniksen jälkien reitille ja tehdään onnistuneita luoksetuloja häiriössä. Aina palkitaan runsaasti herkuilla ja/tai leikillä!
- Huolehdi koiran riittävästä yleisestä hyvinvoinnista esim. ruoka-aktivoinnilla. Onnellinen koira on se koira, joka pääsee erilaisia ruoka-aktivoinnin tapoja vaihdellen käyttämään 1,5-2h vuorokaudessa aikaa esim. naminetsintään, nuuskumatoista ruoan nuuskimiseen, pahvien seasta ruoan kaiveluun, kongien tai Slow Feed-kuppien parissa puuhaamiseen. Aktivointiin löytyy netistä runsaasti vinkkejä ja lajityypillisten tarpeiden täyttämisellä voi olla merkittävä vaikutus koiran hyvinvointiin, liian energian purkautumiseen ja koiran tyytyväisyyteen.
Kultaiset vinkit kaikkeen harjoitteluun:
- Aloita harjoittelu helpoista onnistumisista. Pidä harjoitukset ennemmin lyhyenä, muutama minuutti kerrallaan riittää ja niitä lyhyitä harjoitustuokioita voi tehdä useamman per päivä. Pyri harjoittelussa saamaan 2-3 harjoituskertaa onnistumisia ennen harjoittelussa etenemistä, jotta varmistut koiran osaamisesta ja harjoittelu pysyy riittävän helppona koiralle. Kun koira tekee pääosin onnistuneesti 2 peräkkäistä harjoituskertaa, voit vaikeuttaa harjoittelua hieman seuraavaan kertaan.
- Jos harjoittelussa tulee takapakkia ja ongelma tulee esille, voit päättää harjoituksen kesken ja poistua tilanteesta. Vältä seuraavalla kerralla samaa virhettä ja pidä harjoituskerta helpompana ja lyhyempänä. Pidä harjoittelu riittävästi mukavuusalueen puolella, jotta ongelma ei tulisi usein esille. Näin koulutus johtaa onnistumisvoittoisesti luottamuksen ja rentouden lisääntymiseen.
- Harjoittele ennemmin lyhyitä hetkiä usein kuin pitkiä harvoin. Harjoittele mahdollisesti koiraa stressaavia aiheita enintään 30 minuuttia vuorokaudessa. Aika on verrattain vähäinen, jotta harjoittelun tarkoitus ei käänny itseään vastaan. Älä harjoittele selkeästi väsyneen tai harjoituksessa väsyvän koiran kanssa.
Pentu seuraa aikuisen koiran kepin nakertelua, tilanne on kuvassa rauhallinen, mutta aikuisen koiran taakse vetäytyneet korvat ja kehon kireys kertovat jännitteestä, kannattaa kutsua pentu pois ajoissa, ettei vanhemman koiran tarvitse karkottaa pentua
Valmiuksia välttää konflikteja
Koiralta edellytettyjen taitojen lisäksi ennakointi ja pohjatyö ovat todella tärkeässä roolissa! Omistajan on hyvä tutustua koirien elekieleen ja omaan koiraansa, jotta osaa lukea koiransa viestejä. Elekieltä voi opiskella lukemalla, luennoilla ja koiria tarkkailemalla. Elekielen tunteminen on avain ennakoinnille, samoin vaaratilanteiden välttäminen. Koiraansa tarkkaileva, kuunteleva ja arvostava omistaja on koiransa ilo ja onni!
Perheen muille koirille tai lapsille tulee myös opettaa takataskuun valmiuksia välttää konflikteja ja väistää pois tilanteesta. Kaikille perheen koirille on tarpeen luoda rutiinia vaihtokauppaamisesta. On ensiarvoisen tärkeää, että herkkuluuta tai varastettua esinettä hallitseva koira tietää lähestyvän ihmisen tai toisen koiran tarkoittavan sille jotain vielä parempaa, sen sijaan, että lähestyvä ihminen tai toinen koira veisi siltä jotain pois. Jo pienet lapsetkin oppivat vaihtokauppaamista koiran kanssa aikuisen esimerkillä ja kannustuksella.
Omistaja voi palkitsemalla pitää huolen, että puruluuta syövää koiraa lähestyvä toinen koira tarkoittaa puruluun hallitsijalle vielä enemmän herkkuja ja puruluita eikä menettämistä ja tilaa rajaamalla voi pitää huolta, etteivät koirat pääse liian lähekkäin. Yleisesti ottaen turvallisinta on toki tarjoilla makoisat puruherkut ja ajanvieteluut perheen koirille eri huoneisiin ja lasten ulottumattomiin. Myös koirien lepopaikat kannattaa sijoitella samaan tapaan kauemmas toisistaan. Toinen vaihtoehto on ennaltaehkäisevästi välttää resurssipula tarjoamalla koirille niiden lukumäärää useampia petipaikkoja, leluja ja puruluita, jotta resurssiriitoja ei syntyisi - kahdelle koiralle 6 puruluuta, jotka kerätään lopulta omistajan toimesta pois kun yhdet on syöty. Herkkujen kerääminen kannattaa tehdä niin, että tarjoaa jotain pientä herkkua tilalle, kun kerää ylimääräiset muut aarteet pois.
Aggressiokäyttäytyminen ei ole ydinfysiikkaa, mutta se voi olla vakava turvallisuusriski ja hyvinvointiongelma koko perheelle. Koiran aggressioita voi lieventää ja harjoitella pois, mutta on hyvä muistaa, että se on osa luonnollista eläinten käyttäytymistä ja ominaisuus, joka ei katoa koirista mihinkään. Koira tai omistaja ei saisi jäädä yksin pelko- tai aggressiotilanteiden kanssa, joten käännythän ammattikouluttajan puoleen tarvittaessa!
Vauhdin kasvaessa tunteet kuumenevat herkemmin, joten leikkiä tulee valvoa ja koirien osata hyvät luoksetulot tai pysäytykset tilanteen kärjistyessä
Pähkinänkuoressa
Tutustu ja perehdy aggressiokäyttäytymiseen, koirien elekieleen sekä resurssiaggressioon. Tutustu myös koirien rauhoitteleviin ja välimatkaa lisääviin, karkottaviin signaaleihin.
Lukuvinkki: Rauhoittavat signaalit, Turid Rugaas
Luentovinkki: Koirien elekieliluento, Miira Hellsten
Ennaltaehkäise! Tarjoa koirille mahdollisuus syödä ja levätä omassa rauhassa, kauempana toisista koirista ja lapsista. Muista vaihtokauppa, mikäli sinun täytyy ottaa koiralta tai sen läheltä jotain pois! Toteuta leikkihetket ja leikit niin, että leluja on enemmän kuin koirien lukumäärä tai leiki yhden kanssa kerrallaan. Pyri huomioimaan koiria tasapuolisesti niiden ollessa samaan aikaan luonasi.
Opeta koira siirtymään omaan petiin tai tulemaan luokse yhdestä pyynnöstä eri tilanteissa ja häiriöissä. Opeta koiralle vahva luopuminen, joka toimii mahdollisimman automaattisesti sekä käskystä. Tee luopumisesta ja konfliktien välttämisestä kannattavaa.
Harjoittele kuonokoppa ja sen pukeminen kivaksi tempuksi ja turvavälineeksi mukaan arkeen. Hyvässä kuonokopassa koira voi syödä, juoda, läähättää ja tehdä kaikkea mitä yleensäkin tekee, mutta turvallisuus on taattu.
Muista: onnistuneetkin harjoitukset näissä aiheissa helposti nostavat koiran stressiä tai jännityneisyyttä korkeammaksi, vaikka ongelmakäytös ei tulisi kertaakaan harjoituksissa esiin. Muista pitää koiraa stressaavien aiheiden harjoittelumäärät maltillisina (max. 30min/vrk) ja tarjoa itsellesi ja koiralle myös lepopäiviä harjoittelusta ja haasteista jos mahdollista.
Vältä ahtaita tilanteita ja ääritunnetiloja mahdollisuuksien mukaan. Ahtaat oviaukot tai pienet huoneet, portit ja ovensuut, koiran väsymys tai superenergisyys ovat helpommin omiaan nostamaan haasteet esiin, kun koira ahtaissa tilanteissa reagoi voimakkaammin tai väsymys tai liika energia ajaa koiraa huonoihin ratkaisuihin.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen: muista koiran riittävä
lajityypillinen aktivointi! Koiran lajityypilliseen käyttäytymiseen
kuuluu mm. juoksemista, etsimistä, kaivamista, raapimista, repimistä,
leukojen käyttöä, haukkumista, ruoan etsimistä yms. Koiran tulisi saada
fiksuilla tavoilla toteuttaa näitä käyttäytymistarpeita voidakseen
aidosti hyvin. Erittäin monen koiran kanssa on nähty riittävän
aktivoinnin hyödyt ja vaikutukset ongelman helpottumiseen voivat olla
suuret. Yritä lisätä koiran ruoalla aktivoinnin määrää eri muodoissaan
siten, että koira käyttäisi vähintään 1,5h vuorokaudesta ruoan
hankkimiseen, etsimiseen, pureskelemiseen, ajanvieteluiden kaluamiseen
yms.
Turvallista arkea!
Kirjoittaja:
Erikoistutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja (AT, EAT), jolla on runsaasti kokemusta nopeista, reaktiivisista ja aggressiivisista koirista usean oman kodinvaihtajakoiran sekä reaktiivisen koiran ja pitkän koirankoulutusuran kautta. Nooralla on ollut pennusta tai huonojen kokemusten kautta aggressiivisia koiria, joiden kanssa taitoja ja ennaltaehkäisyä on hiottu.
Ota yhteyttä: elainpalvelufeeniks@gmail.com